lauantai 4. toukokuuta 2019

Tuppipotut ja hankikelit

Ihan ei käynyt mielessä reilu viikko sitten maantielenkkiä ajaessa, että tänä aamuna ajelisin hankikeleillä pikkupakkasessa. 

"It aint`t over `til it`s over".



Vapun jälkeen Kuolan niemimaalta alkaneet virtaukset toivat talven takaisin länsi-siperiaan ja perjantaina 3.5.2019 joutui kolaamaan pihalta toistakymmentä senttiä uutta lunta. Mutta ei se mitään, sitä varten on erilaisia välineitä ja varusteita, että ulkoilu onnistuu jos vain muutoin sattuu huvittamaan.

Aamusta tuli tunne, että nyt on lähdettävä. Joten talvikamppeet niskaan ja Farleyn keula kohti soramonttuja.







Hiekkaharjut olivat kohmeessa.



Lumet ehtivät aikaisen lämpöaallon myötä sulaa melkoisen olemattomiin, etenkin aurinkoisilla paikoilla. Mutta talven tehtyä uukkarit takaisin yöpakkaset kehittivät mukavan yllätyksen: kovapintainen hanki oli tuoreen hötölumen alla odottamassa meikäläistä tarjoamaan barbegazien kuviota lumelle. Erittäin mukavaa!










Välikankaan Kheopsi.

Se on muuten koppakuoriaiselle iso vuori kiivettäväksi..



Pari tuntia vierähti mukavasti, kiertäen myös kylän ympäryksen lumesta sulavia pyöräteitä. Reissun päälle kun junttasi lautasellisen tuppipottuja, pannullisen kalapuikkoja ja motillisen maitoa niin avot.






Jo vain. Mutta jos nyt sovittaisiin kuitenkin, että talvi jäisi viimein tähän?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti