sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Wax on wax off

Kymmenkunta senttiä uutta lunta maastossa ja meikäläinen oli varmaan ainoa tässä kylässä, joka ei lähtenyt hiihtämään.

"Seuraa jänistä"
Pitäjän Nuorisoseuran urheilijat ovat kuopineet jäistä ja vähälumista maata viikkoja sivakoinnin tuskissaan. Miten käy kaikkien hiihtämättömien kilometrien? Tilanne on helpottunut viikonlopun lumisateiden myötä ja ainakin Petäjälammella on päässyt jo hiihtämään. No, enköhän minäkin ladulle suuntaa aikanaan, ties vaikka jo ens viikolla. Mutta minulla ei ole kiire sen asian kanssa.

Nimittäin nyt on viimeiset hetket ajaa fatbikella maastossa kesäpolun pohjia. Suuntasinkin aamupäivästä Heliharjun ja Matkajoen maastoihin ajamaan. Ajatuksena oli se, että varmuudella saa hyvän kestovoimapohjaisen lenkin, kun möyrii lumessa. Sitten oli tarkoitus harjoituttaa tasapainoa.






Maastopyöräily on varsin kokonaisvaltaista hommaa ja onnistunut ajokokemus vaatii usein maisemien ja makkaranpaiston lisäksi varsinaisen teknisen ajamisen hallintaa. Ihan viheltelemällä ei maastossa pysty etenemään, ellei ole ns. hirmutikissä. Talvi muuttaa ajokokemuksen ja ajamisen vaatimukset täysin verrattuna kesäpolkuihin. Seuraavassa tarjoankin muutamia tipsejä niin fatbiken kuin kapearattaisemman maastopyörän ohjaimiin, erityisesti tämän päivän olosuhteisiin:

Mitään valmista talvipolkua ei ole olemassakaan, vaan ensin saat tehdä sellaisen ajamalla koskemattomaan lumeen. Sitten pääset vähitellen ajamaan omaa renkaan jälkeäsi, mikä tuntuu aluksi todella hankalalta, mutta harjoittelun myötä alkaa kyllä sujua. Reitti on hyvä olla suht tasainen, tosin muutama kumpare on ihan ok. Jäljellä olisi hyvä olla myös muutama vaikeampi kohta, eritysesti käännös. Ajoin itselleni noin 500m jäljen maastoon, jota ajoin sitten useamman kerran edestakaisin ja pääsin harjoituttamaan mm. seuraavia asioita:

1. Ilma on kallisarvoista keuhkoissa, ei renkaissa

Tässä Bontrager Barbegazi 27,5" rengaskoossa, leveys 4,5". Alimmat paineet millä olen ajanut ovat n. 0.2-0.25bar. 
Mitä leveämpi rengas, sen vähemmän painetta noin perussääntönä. Maastopoluilla ja metsässä ajettaessa hommasta ei tule mitään, ellei paineita malta laskea riittävän alas. Mikä on sitten riittävä? No ihan ilman mittareita voi sanoa, että kun rengas alkaa oikeasti kantamaan, eikä koko ajan vetele suuntaan tai toiseen. Sisärenkaallisilla versioilla ei päästä ihan niin alhaisiinlukemiin kuin litkutetuilla, mutta talvella puhkeamisvaara on huomattavasti pienempi kuin sulan maan aikana. Höttölumella ajettaessa keula lähtee herkästi puskemaan ja rengas nousee ikään kuin vesiliirtoon lumen päälle. Erityisesti, jos painetta on liikaa. Hivenen kovettunut pohja ei taas kestä, vaan rikkoutuu herkästi. Joten paineet alas ja katse ylös! Hankkikaa digitaalimittari, jonka voi kuljettaa taskussa tai repussa ja tarkistaa paine tarvittaessa. Muistakaa, että pakkanen laskee paineita. Eli viekää pyörä ennen lenkkiä ulos hetkeksi ja tarkistakaa sitten paineet kohdilleen. Tai siirtymän jälkeen ennen varsinaista maasto-osuutta.

2. Tasainen pyöritys ja voimantuotto kunniaanSurvomalla ei hommasta tule mitään. Jos keula meinaa vikuroida sivuun, hiljennä polkemistahtia ja vähennä voimaa. Keskity tasalaatuiseen pyöritykseen. Käytä pykälää kahta raskaampaa vaihdetta, ellet todella hallitse sulavalinjaista pyörittämistä. Poukkoilu ja pomppiminen vähenee. Toki, mikäli lunta on renkaan edessä reilusti, sitä enempi tarvitaan tasaista voimantuottoa. Ylämäkiin sitten enemmänkin. Tänään ajaessani lenkkiä lunta oli kymmenkunta senttiä ja se alkaa olla maksimimäärä, mitä meikäläinen jaksaa jyystää. Ylämäissä joutui tänäänkin tunkkaamaan, kun takarenkaalla ei vain enää riittänyt pitoa.



3. Kädet pois jarruilta ja peukalo tangon päälle
Jarruista ei näissä olosuhteissa ole hirveästi hyötyä, päinvastoin. Keskity sujuvaan, pyöreälinjaiseen etenemiseen. Valitse sopiva vaihde, jolla pystyt etenemään, mutta voimansiirrossa on koko ajan veto päällä. Peukalot tangon päällä muuttaa yläkroppasi toimintaa automaagisesti suuntaan, jossa käytät keskivartaloasi paremmin asennon muuttamiseen ja ylläpitämiseen. Ohjaamo rauhoittuu, kun et purista rystyset valkoisena tankoa.




4. Letkeä lanne ja painon vaihtelu satulalla
Mutkissa ja käännöksissä käytä lantiotasi aktiivisesti satulalla painopisteen muuttamiseksi. Polven avaaminen sisäkurviin auttaa käännöksessä. Jos ajat renkaan jälkeä ylämäkeen, siirrä painopiste reilusti satulan nokalle ja alamäessä sen takaosaan.

5. Kaltevien kulmien ja käännösten ajaminen
Edellinen korostuu kohdissa, missä suoraan etenevä jälki kulkee jompaan kumpaan suuntaan kaltevalla pinnalla tai jossakin tiukemmassa käännöksessä. Itse olen huomannut oikeakätisenä helmpommaksi ajaa kaltevaa kulmaa lävistäen silloin, kun ajosuunnassa vasemmalla on yläpuoli ja oikealla alapuoli. Tällöin näissä harjoituksissa kannattaa harjoitella ajamaan ns. epämukavuusalueella. Eli harjoituttaa sitä heikompaa ominaisuutta. Käännöksissä pitää huomioida akseliväli, ettei takarengas ns. tipahda uralta. Samahan korostuu vaikkapa kesällä pitkoksella ajettaessa. Kun ajetaan syvällä lumiuralla, riittää kyllä keulan ohjaaminen uralla. Takarengas kyllä seuraa perässä hivenen luistellen.

Jalkakosketusta sai ottaa kunnes kolmannella yrityksellä meni tämäkin käännös ajamalla. Kuvassa on myös itselleni hankalampi kaltevuus

6. Wax on wax off, wax on wax off, wax on wax off..

Nättiä jälkeä, useampaan kertaan edestakaisin ajettuna

Tuo nätti jälki ei onnistu, mikäli korvien väli ei ole hommassa mukana. Kun lähdetään ajamaan niin yhtään saatanaa ja helevetin perkelettä ei sitten päästetä suusta! Muistakaakin prkl!

Ennen varsinaista harjoitusta hengitetään muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, muistetaan sanat "Wax on wax off" ja uskotaan omaan asiaan. Jos ensimmäisellä kerralla hommasta ei tule mitään, toisella kerralla voi jo tullakin. Sellainen kohta, missä sähläsit syystä tai toisesta voi mennä nätisti toisen kerran ajettaessa.

Tässä oli isoja kirjaimia ilmoilla, kunnes zen löytyi..
"Wax on wax off, wax on wax off, wax…"
Ensimmäisen ajokerran suurin vaikeus on pitää voimantuotto ja pyöritys tasaisena koskemattoman lumen antaessa vastusta. Alustan epätasaisuudet johtavat herkästi keulan vikurointiin. Toisella ja kolmannella kerralla vastus vähenee ja uralla pysymisen hallinta nousee esiin.



Muista, että et onnistu varmuudella koskaan, ellet usko että onnistut! Etkä varmasti onnistu, ellet edes yritä! 

Joten usko pois: "wax on wax off...wax on wax off…




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti