perjantai 29. huhtikuuta 2016

Kevättä

Kevättalvi vaihtui kevääksi koilliskairassakin.


Kevään ensimmäisellä maantielenkillä (Penttilän lenkki) pari viikkoa sitten.




Lumet ovat saaneet tosissaan kyytiä, yöpakkaset päättyivät (ainakin nyt näyttää siltä) ja aurinko kilottaa tälläkin hetkellä täydeltä terältä. Taas on se aika vuodesta, kun pitää opetella uudestaan pukeutumaan ulkolenkille. Kummallista, kun ei tarvitsekaan enää pukea kaikkea mahdollista, mitä urheiluvaatekaapista löytyy. Viikon päivät sitten aloitettiin varovasti: kypärälakki jäi pois, muuten sama vuoraus kuin ennenkin. Toissailtana tarkeni jo jättää pitkät kalsongit talviajohousujen alta. Tänään on jo siinä ja tässä, että tarkenisko jo lyhyillä ajohousuilla ja punteilla! Herranjestas.
 
Vuotungin Jyrkkäkoskella viikko sitten.




Susi-Kalle täytti eilen 80v. - onnittelut! Rossin kävi patsaalla viimeviikonloppuna, jolloin Rukalla oli vielä täysi talvi.

Rossin on kaivettu naftaliinista, johon sen viimevuoden TdH:n jälkeen jätin. Muuan maantielenkkikin on tullut heitettyä, plusasteilla nippa nappa. Tarkoitus on ajaa nyt maantielenkkiä määrävoittoisesti ennen maastokauden alkua. Sunnuntaina, Vapun päivänä päästään kiipeämään Konttaisen nousua Wappuajojen merkeissä, täytyykin varustautua lenkille asianmukaisin tykötarpein...

Nousisko se Konttainen paremmin Vapunpäivänä, jos asentelisi munkin tuolla tavalla stemmin nokkaan...?

Ensiviikon torstaina eli Helatorstaina odottaa sitten todellinen kevätklassikko, eli Jokijärven lenkki. Taas on tiedossa mielenkiintoisia tuntemuksia, kun siirrytään ajotunneissa uusille luvuille. Toivottavasti ei ole samanlainen vastatuuli, kuin vuosi sitten

Helluntaipäivälle 15.5. on suunnitteilla yhteislenkki Taivalkosen ja Syötteen maisemiin. Karautetaan yhteiskyydein ensin Taivalkoskelle, josta jatketaan pyörillä kohti Rytinkisalmentietä. Elintarvikekioski Kuksan kohdalta jatketaan kohti Syötettä. Käydään verryttelemässä 2km mäkietapilla Iso-Syötteen nousu ja ihastellaan huipulla mahtavia maisemia. Sitten jatketaan kohti erästä koillismaan pisintä maantienousupätkää kohti kansallispuiston aluetta ja lopulta Virkkusen kylään. Sieltä käännytään kohti Taivalkoskea, jonne saadaan myös kiipeillä ihan nokko huikonen. 

Rossinin viimeisin ulkoasu ennen Wappuajoja.


Matkaa tälle siivulle tulee suurinpiirtein 100km, jokunen maantiepyöräilijän kusema ylikin. Mäkitreeniä tulee enemmän, kuin Kuusamossa millään satasen maantiereitillä, joten meikäläinen tulee kokemaan monta välikuolemaa vesijohtoputkipyörällä :) Tuon reissun jälkeen alkaakin olla vähitellen aika suunnata katseet maastohommiin. 

Jokohan sitä pääsisi Hossassa käymään toukokuun loppupuolella?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti