sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Koskiko Kokkokoski?

"Kokkeilitteko kokkoa Kokkokoskella, siinä kosken partaalla? Kokosiko kokko Kokkokoskiset, koskettiko kokko kokijaa?"


Voihan se olla, että kaikki intiaanit eivät melo samaan suuntaan kirjoittajan kanootissa, kun tuommoista kirjoittaa. Mutta minkäs teet, kun ajaa porukkalenkkiä alteregonsa kanssa. Sitä juohtuu mieleen kaikennäköistä, kun on aikaa ja seura ei ole sen kummempaa. Katse poimii matkan varrella kaikennäköistä ja kypärän alla alkaa muhimaan kaikenlaista. Joutavaa joku sanoisi. Kenties. Mutta taipaleella saa ajatellakin joutavia. Niiden yksi tarkoitus on juurkin se. Antaa mennä. 

Lauantaina kävin ajamassa aamupäivän räntäsateessa puolitoistatuntia aukoakseni jalkojani ja herättääkseni aineenvaihduntaa työviikon unilta. Viimeviikonlopun kelkkareittijotos tuntui rintarangan alueella pitkin viikkoa ja lähtökohdat viikonloppuun eivät olleet sen suhteen mitkään parhaimmat mahdolliset. Tänään oli kuitenkin ihan hyvä pössis päällä. Toki se vaati taas jonkinverran koneen lämmitystä. Yksi terävään ylämäkeen tehty voimaveto nosti hapot kainaloihin ja sen jälkeen kun malttoi pyöritellä ja palautella niin voi pojat, että tuntuikin sitten hyvältä koko loppureissun. 

Suuntahan oli Muojärven suuntaan. Olen käynyt useana keväänä Muoharjun hulppealla harjupätkällä ajelemassa ja kohokohtana on Muojärven upeat näkymät. Taas sai hyviä värinöitä mielen syövereihin ja samalla kropalle hyvää peruslenkkiä vaihtelevassa tieprofiilissa, jolloin myös harjoituksellista vaikutusta tulee kuin puolihuomaamatta. 

Koen tärkeäksi dokumentoida Kuusamolaista korpimaisemaa, sen asutusta ja karua kauneutta. Sen takia Olympuksen laukaisunappi on aika usein painunut pohjaan. Ajaessahan otan varmaankin n.90% kaikista kuvistani. Joten siinäkin mielessä on aina mielenkiintoista tutkailla, mitä kennolle tarttuu. Jälkikäteen käpistelen sitten kuvat suurinpiirtein suoraan ja säätelen perusjuttuja kohdilleen. 

Tältä viikonloppu näytti taipaleella. Kuvia riittää, koettakaa jaksaa loppun asti, lisääkin löytyy täältä


Lauantaiaamu kiitoradan päässä.



"Fox on the run"







Tänä aamuna ei ollut ihan lentoa heti alusta, mutta vajaan tunnin lämmittelyn jälkeen alkoi maistua.













































4 kommenttia:

  1. Jaksoin katsoa - kiva kuvaraportti taas kerran. Vähän harmittaa, että talvi loppui meiltä lyhyeen mutta samalla toki iloitsen kevätlenkeistä ja mäkitreeneistä suklaansyöjien maassa. Olisi se tosin loppunut kotonakin, siellä ei kai ole ollut lähtömme jälkeen hyvät kelit hiihtoon eikä pyöräilyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi on ollut normaalin runsasluminen mutta lauha. Pakkaset ovat loistaneet poissaolollaan. Keskitalven pitkät kireät jaksot jäivät muutamaan viikon pätkään ja nyt ei ole ollut oikeastaan lainkaan kunnon yöpakkasia, muutamaa yötä lukuunottamatta. Saas nähdä tuleeko keväästäkin samaa rataa pitkä, luminen ja tasaisen kylmä.

      Poista
  2. hienoja kuvia olet napannut!, itsellä on ongelmana tuon kameran kanssa että ei tahdo millään fillarilenkillä malttaa pysähtyä jos on hyvä fiilis vaan ajaa etiäpäin, kuvat tahtoo tulla napatuksi sitten aina samoilta ns. vakiotaukopaikoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sama homma itselläkin, jonka takia otankin kuvat pääosin ajaessa yhden käden taktiikalla ;)

      Poista