maanantai 13. toukokuuta 2013

Sunnuntaiden välissä

Viimeviikon saldo oli sunnuntaista sunnuntaihin 333km maantiellä. Viikko takaperin sunnuntaina ajettiin Konttaisen lenkki kymmenen miehen yhteislenkkinä ja mittaa kertyi minulla 103km (Torankijärvi lämmittelyksi alle). Ei ollut Konttaisen kinkama yhtään loiventunut talven aikana! Ihanan raastava nousu yhä edelleen, mutta kyllähän se nousi ihan eri tavalla kuin viimevuonna huonon talven jälkeen. Eikä patteri tyhjentynyt siihenkään millään muotoa, vaan hyvin jaksoi koko loppulenkin nousuvoittoisen osankin ajaa ihan reipasta tahtia. Erityistähän tuossa lenkissä oli se, että nappasin Esan päänahkan Tuovilan bussipysäkkikirissä :) Ne muistetaan ja niistä muistutetaan o/

Letka menossa Rukan keskusaukion suuntaan

Maanantai meni istuessa ja matkustaessa Kuusamon ja Oulun väliä. Joten tiistaina olikin sitten hyvä käydä ajamasa tiistailenkin avausta. Tosin en pysynyt ukkojen kyydissä Nissinvaaran lenkillä, kun ajoin niin hitaasti etteivät jaksaneet odotella :) Taisipa keskari olla niinkin hurja kuin 22kmh...mutta jalat kiittelivät, kun saivat hyvää palautusta ja virkistystä. Keskiviikkona avattiin harjoitustempot ja opeteltiin samalla hyvä lämmittelysysteemi sovellettavaksi itse kullekin ennen varsinaista suoritusta. Itse ajoin vitosen tempon ja vaikka kuinka ajattelin ensialkuun ajavani kohtuu rennosti, tuli kumminkin puristettua osittain ihan kunnolla. Vaikka tiesihän sen jo etukäteen, että kylmässä +5 asteen kelissä ja napakassa pohjoistuulessa kulku ei ollut parasta mahdollista. Koetin puristaa ylämäkiin enempi tehoja kuin ennen ja jotain kuulosti tapahtuvankin. Loppuaika oli kumminkin 15s. päässä viimekauden parhaasta, että ei huonosti. Keskisyke huiteli 170 ja maksimi kävi 180:ssa, että sellaista aika nihkeää meininkiä jo noilla sykkeillä. Ehkä olisi mennyt paremminkin, mutta sössin homman ekassa lämmittelyvedossa, kun tyhmänä iskin maksimivauhdit heti päälle kun käsky kävi ja tuloksena oli keuhkot vetoketjulle ja jalat hapoille :) Kun olisi pitänyt ajaa se maksimi noususuuntaisesti minuutin kuluessa. Ei ole mullakaan liikaa tulitikkuja vielä askissa poltettavaksi joka käänteessä. No, seuraavalla kerralla taas viisaammin..


Torstaina ajettiin ns. helatorstain lenkki, Törmäsenvaara + Nissinvaara josta kertyi n.75km. Hyvä palauttava setti, jossa otettiin muutamia mäkikirejä mutta ei sen kummempaa. Perjantaina oli hyvä lepäillä ja lauantaina sää teki sitten tepposet: aamulla oli vaihteeksi lumet maassa ja aamupäivästä satoi sen kokoisia "lumirättejä" että enpä ole moisia vähään aikaan nähnyt. Onneksi lumet alkoivat sulamaan iltapäivän aikana. Sunnuntaina olikin äitienpäivä ja yhteislenkistä luovuttiin suosiolla. Mutta eihän me Ossin kanssa maltettu olla ajamatta pientä päivälenkkiä. Niinpä suuntasimme Penttilän lenkille, joka ajettiin loppupeleissä sitten melkoisen reipasta haipakkaa, varsinkin viimeiset 20km. Penttilänvaaran tien risteyksestä Torankiin on aika moista ylös-alas profiilia ja tietysti Taviharjun nousu "helmenä". Eipä kuulostanut Ossilla muutaman viikon ajotauko heikentäneen ajokykyä, hyvä että pysyin siinä kohtaa perässä. Toki olihan sitä tullut ajettua kilsoja alle viikon aikana, ettei ihan tuoreena siinä kohtaa ollut. Kuitenkin siinä mentiin ihan kunnon kyytejä ja kun kahtakymppiä jyystettiin Taviharjua ylös kävi mielessä, että ei tätä nyt kovin paljon lujempaa enää kehtaa..no sitten lähempänä Torankia rutisteltiin Säynäjän alamäkeen ihan tosissaan kiihdyttäen. Kyllä sieltä yli seittemääkymppiä tultiin alas..

Eli ihan mukava viikko kumminkin tämmöiselle koukkupolvelle, joka on päivätyössä. Nyt täytyy huilailla päivä pari ja sitten kun vesisateet hellittävät, suunnata eturengas maastopuolelle. Nimittäin parin viikon päästä ajetaan kauden ensimmäinen pitkä maastosiivu PaksukumiPolokasun merkeissä. Virpiniemessä saa ajella 6h aikana niin paljon kuin lystää, joten sitäkin ajatellen on syytä vaihtaa paksukuminen ajokki alle noin niinkuin pääsääntöisemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti