perjantai 12. huhtikuuta 2013

Eteenpäin

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Jäärastat
Yöpakkaset ovat paukkuvat edelleen -15°…-20° lukemissa ja kevään eteneminen on ollut todella hidasta. Tosin aurinko on paistanut todella komeasti viimeiset viikot ja päivälämmöt ovat käväisseet jopa plussan puolella. Että kyllä se siitä vähitellen muuttuu. Kuusamossahan toukokuu saattaa olla huomattavasti epävakaisempi kuin huhtikuu ja usein toukokuun loppu on erittäinkin kylmä. Tuulet puhaltelevat melko raikkaasti niin, että oikeastaan kunnolla lämpiää vasta juhannuksen jälkeen. Talviajotakkia voi tarvita hyvinkin kesäkuun alussakin. Saattaapa tuo luntakin sataa siinä juhannusviikon alla :-)

Maantiekauden avaus
Kuusamosta Kajaanin suuntaan piirtyvä VT5 sulaa ensimmäisenä, eikä tämäkään huhtikuu tehnyt poikkeusta. Niinpä viime pyhänä pieneen mieleeni välähti ajatus maantiekauden avauksesta. Sainpa houkuteltua vielä seurakaverinkin moiseen hulluuteen. Kirkolta piti siirtyä autolla vitostien varteen, josta lähdettiin sitten maistelemaan nakkikumipyörien vierintää pakkassäässä. Voin sanoa, ettei ollut kovin kasoinen kokemus! Ilma pysyi koko ajan vähän pakkasen puolella, jolloin 25-50kmh tasoon nousseet vauhdit jäätivät miehistöä oikein huolella. Päällä olivat kaikki talviajokamat ja oli melkein kylmempää, kuin Kuusamo GT:n startissa -19° pakkasessa. 

No ehkei ihan, mutta ei paljon muutakaan. Pyöräkin tuntui ihan kummalliselta siinä miseliinimies-varustuksessa. Jarrut laahasivat ihan varmasti ja takarengas tuntui puolityhjältä. Eipä rullannut ohutrenkainenkaan! Reitti sisälsi monta monituista jontonousua, joten siinäkään mielessä se ei ollut mikään maailman armollisin kevään ensimmäiselle maantielenkille. Tosin täällä nyt on sitä mäkeä vähän joka puolella, eipä sen puoleen. Ajoasentokin vaikutti ihan kummalliselta, vaikka olen ajanut rullilla pitkin talvea parisenkymmentä tuntia. Ohjaamokin taisi olla ainakin sentin ellei kaksi senttiä korkeammalla verrattuna viimekevääseen. Silti se tuntui niin pirun matalalta! 

Ei tuo lenkki nyt niin vaikea kumminkaan ollut, mitä tuosta edellisestä ehkä sai kuvan. Mukavakin oli päästellä menemään, kun ei ollutkaan maastopyörän nappularengas jyrsimässä tien pintaa. Ajettiin kumminkin 102km ja vajaa 4h, joten ihan kunnon siivuhan siitä tuli. Totuttelua se vaan taas vaatii ja kunhan kelit tästä lämpiävät niin alkaa se kroppakin taipumaan paremmin ”toimistoon”. Talven aikana 29 maastopyörällä ajetut 1700km totuttavat ukkelin ihan eri ajoasentoon kuin maantiepyörällä. Lihaksistokin on sopeutunut hivenen toisenlaisiin pyörän kulmiin, joten ei ihme että alku tuntui hivenen omituiselta ja nihkeältä. Siitä se kumminkin taas lähtee, jos nyt sitten maantiekelejä piisaa. Voi olla, että kelit taas muuttuvat..

Uusia virityksiä
Jotain uuttakin pitää aina keksiä. Päätin jo viimetalvena etten aja maantiellä kilpaa, korkeintaan jonkun tempon voin vetäistä kuntosarjassa. Jos sellaisia järjestetään. Niinpä syntyi ajatus kuitutuubikiekkojen myymisestä eteenpäin ja sen rahan uudelleen sijoittamisesta. Kun ostaja löytyi tuttavapiiristä, kauppa syntyi mutkattomasti. Eikä minulla ole koskaan ollut mitenkään vaikeata keksiä rahalle sijoituskohteita.Enempikin kyse on siitä, miten onnistuu karsimaan kaiken sellaisen pois hankintalistalta jota ei oikeasti niin tarvitse. 

Storckin voimansiirto oli ensimmäinen kohde, olihan alkuperäisellä varustuksella ajettu jo pitkälle toistakymmentätuhatta kilometriä ja sisätunnit päälle. Kuusamon mäkiset maastot yhdistettynä jalkojen rajallisiin hattiwatteihin ei suosi nykyisiä 53/39 kisavälityksiä. Harrastajatason kompaktisetti pienin muutoksin voisi toimia paremmin. Joten 53/39 rattaat voisi päivittää kompakteihin sillä muutoksella, että pieni 34 piikkinen muuttuisi 37 - 38 piikkiseksi. Uudet ketjut ja takapakka tarvittaisiin myös. No, asiaa hetkisen tuumailtuani syntyi ajatus koko kampisetin päivittämisestä.  

Storckin kuiturunko on rakennettu perinteisen brittikierteisen keskiön mallille. Kun pyörässä on Shimano Ultegra 6700 sarjan täysosasarja, niin keskiölaakeri, kammet, rattaat, polkimet, ketjut ja takapakka ovat luonnollisesti samaa sarjaa. Ultegran kammet ja rattaat ovat erittäin jäykät ja tukevat, tosin massaakin on sitten reilusti moniin kilpailijoihin verrattuna (kammet ja rattaat n.785g). Tuollaisen paketin etuna on se, ettei keskiön seutu taipuile yhtään putkelta kovasti runtatessakaan ja rattaiden kulutuskestävyys on hyvä. Mitä siis tilalle?

Espanjalaisen Rotorin valikoimat ovat aina kiinnostaneet. Juontaneeko sekin juurensa tempopyöristä, joita aina niin suurella mielenkiinnolla tutkailen (ja omasta sellaisesta edelleenkin haaveilen). Rotorin valikoimista löytyikin nopeasti vaihtoehto: 3D kampisetti 110mm pulttijaolla ja 24mm teräsakselilla. Kampiin saisi niin perinteiset pyöreät rattaat, kuin Rotorin kehittämät ovaalit Q-ringit (joko perusversiot tai aeromallit). Hetkinen...mitkä Q-ringit?

Biospacesta Q-ringeihin
Muistanpa käpistelleeni -90 luvun alkupuolella Shimanon "mullistavia" biospace-kampisettejä. Niissä oli asymmetrinen muotoiset rattaat, joiden suurin piikkimäärä oli "kuolleessa pisteessä" eli kammen kohdalla. Ajatus oli että pyöritys helpottuisi hammasmäärän kevetessä heti kuolleen pisteen jälkeen. Maastopyöräpuolella biospacen nimeen vannottiin tietyissä piireissä kiven kovaan.
Maastopyörän Biospace -kampisetti nelikanttikeskiölle.
Rotorin Q-ringien muoto on elliptinen eli soikea. Niiden idea on käännetty toisinpäin kuin biospaceissa: kuolleessa kohdassa on pienin piikkimäärä ja sen lisäksi tuota rattaan kohtaa voi säätää kunkin omien tarpeiden mukaan. Mitä edempänä satulassa istut, sen edemmäs tuo pienin piikkimäärä asennetaan.

3D kammet ja q-ringit
Jotenpa aikani asiaa vatuloituani päätin hommata Rotorin 3D kompaktisetin, jossa on 38/50 q-ringit. Ihan mielenkiintoista kokeilla miltä moiset tuntuvat ja huomaako niiden avulla kiipeävänsä paremmin mäkiä, kuten usein on lukenut kommentoitavan. Samalla vaihdan uuden ultegran ketjun ja 12-25 takapakan, jolloin koko paketti tulee uuteen kuosiin. 

Eikä se tähän jäänyt
No ei tietenkään. Voimansiirrosta kun puhutaan niin yksi ehkä kaikkein tärkeimmistä asioista ovat ajokengät. Nykyiset ajokenkäni ovat Shimanon perusmallit (R085) , jonkinlaisella muovisekoitepohjalla varustettuna. Ostin kengät vuonna 2009, joten olen ajanut niillä arviolta 20 000km ulkona + 100h sisällä. Voitte uskoa, että ovat muuten niin pehmeät kuin olla ja voi! Ystäväni, Belgian lahja suomalaiselle pyöräilylle, "The Belgian pocket rocket" Lieven de Rycke tuo maahan Vittorian ajokenkiä (myös Bioracerin ajovaatteita, LAS:n kypäriä, juomapulloja yms. yms.). Käykääpä kurkkaamassa osoitetta rushracing.fi

Vittoria Hora Evo:t
Niinpä päätin tilata sitten niin hyvät kengät, kuin mallistosta löytyisi. Mallit ovat Vittoria Hora Evo:t. Enää en näillä harrastusmäärillä tee kompromisseja ajokenkien suhteen. Hiilikuitupohjat, siimakiristys, keveät kuin mitkä...ja aika makeat ulkoisestikin, niin kuin nyt italialaisilta kengiltä voi odottaa. 

Kypäräkin piti uusia. Jos muistatte viimesyksyltä, niin Bellin Volt kynti eräällä maastolenkillä eräällä soratiepätkällä sen verran rajusti hiekkatien pintaa, että eihän siihen enää voi luottaa täydellisesti. Onneksi haaverista selvittiin pelkillä kylkiruhjeilla ja niskakivuilla. Pääasioista ei tingitä, joten Lievenin valikoimista löytyi sitten Bell Voltin tilalle LAS Victory -kypärä. Olen käyttänyt Bellin kypäriä 20 vuotta, joten nyt tehtiin siinäkin suhteessa sitten uusia liikkuja! Ainakin kypärä on erittäin hyvän tuntuinen päässä ja remmit tuntuvat oikein miellyttäviltä. Lukitus on magneettisysteemillä, joten uudenlaista innovointia siinäkin suhteessa.

LAS Victory
No kenkien ja kypärän väliin tarvittiin sitten uusi ajopaitakin (Rush Racing Duke). Ei paha yhdistelmä, vai mitä? Ainakin näkyy tienpäällä kun on riemunkirjavaa väritystä!

Rush Racing Duke
Kaiken tämän lisäksi Storck sai uuden ohjaustangonkin, jossa on hieman lyhempi reach ja matalempi drop-mitoitus. Eli tangon kurvi on lyhyt ja alaote hieman ylempänä kuin entisessä. Testaillaan nyt sellaistakin heti tässä kevään aikana, niin saa vähän vertailukokemusta entiseen tankoon. Pitkän matkan ajossa voisi toimia hivenen paremmin kuin kirimiehen kisatanko, joka pyörässä on uudesta asti ollut. 


Että tämmöisiä pieniä ja vähän isompiakin mausteita on tullut haettua maantiepuolen kuvioon. Kun harrastus on mieluinen ja siihen sijoittaa kallisarvoista vapaa-aikaansa, haluaa myöskin laatua ja sitä, että välineet ovat hyvät. Kirjoitanpa sitten jossain vaiheessa kokemuksia näistä hankinnoistani. 

p.s. ammattilaisten klassikkokausi jatkuu tulevana sunnuntaina Amstel Gold Racella, joka ajetaan Limburgin maakunnassa Hollannissa. Caubergin päällä ratkotaan taas tämän Ardennien klassikkosarjan avauskisan voittaja. Oma suosikki on Orica Green Edgen Simon Gerrans!

p.s.s. kotimaan maantiecup avataan huomenna Turussa Simo Klimscheffskij'n muistoajoilla. Mukana ovat jälleen Latvian ja Viron kovat joukkueet ja tietysti kotimainen kuskit laajalla rintamalla. Mukana Naisten Elitessä AHH:n Rosa Törmänen. Sunnuntaina ajetaan sitten perinteiset 56. kertaa ajettavat TS-Korttelit, kauden avaa silloin Miesten Elitessä Kruunukatto-Rush Racingin riveissä Lieven de Rycke. Lykkyä molemmille!

4 kommenttia:

  1. Siellähän oli päivitelty pyörää ja muutakin varustusta oikeen kunnolla. Oli muuten tyylikkään näköset kengät ja kypärä.

    Mua on kans joskus nuo Rotorin kammet houkuttanu tai lähinnä herättäny kiinnostusta olisko niillä erilaista ajaa. Tai saisko sitä enemmän tehoja irti noiden avulla. Joten kerro kokemuksia, kun saat kilometrejä alle ja vähän vertailupohjaa vanhoihin.

    VastaaPoista
  2. Kengät ovat vielä tilauksessa, mutta sovituskappaleiden perusteella vaikuttivat kyllä huippukengiltä. Ihan mielenkiinnolla odotan kyllä, minkälainen ero on ajaa kuitupohjakengällä maantiellä vs. tuollaiseen perustason väsähtäneeseen kenkään. Maastokengät ovat kuitupohjilla ja nekin ovat mielettömän hyvät, kun eivät anna periksi yhtään. Ilman muuta kerron miltä rotorit vaikuttavat. Toivotaan, että niistä on hyötyä kuten mainostavat.

    VastaaPoista
  3. Nyt kun google toi blogiisi, niin kysyisin tuosta Las:n Victory -potasta. :) Mitä kokoa käytät ja minkä kokoisen kuupan omistat?

    Tuota ei oikein kivijalasta löydy, niin tilaushommiksi menee. Se että ollaanko pienemmän vai isomman kypärän puolella, on omalla 58cm päälle vielä vähän epäselvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuppa on 60cm ja kypärä on 57-62 säädettävissä.

      Poista