tiistai 9. lokakuuta 2012

Rossieliö ja sen aivot

Koehenkilölle annettiin suklaata ja tutkija pyysi kuvailemaan makua.

"Makeaa, pähkinäistä, kaakaomaista.." tuli vastaukseksi. Koehenkilö sai korviinsa kuulokkeet, josta kuului ääntä (tai oli kuulumatta, en tiedä aistiko koehenkilö miten tuon taajuuden) tietyllä taajuudella. Tutkija pyysi uudestaan kuvailemaan makua. Tällä kertaa vastaukset viittasivat happamiin makuaistimuksiin. Kallojemme sisällä majailevat aivot ovat totisesti mystinen elin.

Wikipediassa seisoo seuraavasti:

Aivot (lat. cerebrum; kreik. ἐγκέφαλος, enkefalos) ovat päässä kallon sisällä sijaitseva keskushermostoa hallitseva elin, jonka päätehtävä on käsitellä aistien välityksellä saatua informaatiota siten, että eliön toimintakyky ympäristössään säilyy. Aivot koostuvat hermokudoksesta, jonka erikoistuneita soluja ovat neuronit ja gliasolut.

Käsittelee aistien välityksellä saatua informaatiota...itseasiassa -60 ja -70 luvun tajuntaa laajentavia fiboja tuottavien nautintoaineiden käyttäjäthän ovat hekin vain testailleet ajatuselimensä rajoja. Toiset vähän liiankin reippaasti (erityisesti Ossi Osbournen aivot pitäsi analysoida tutkijoiden jatkojalostettavaksi). Ainoa ongelma tuossa puuhassa oli se, että rajat ylittyivät pääsääntöisesti aina ja lopullisesti.

Entäpä eliöt, joita myös polkupyöräilijöiksi kutsutaan? 
Kyllä hekin testailevat aivojensa sietokykyä. Merinopaitainen pölvästi saattaa halutessaan toimia melkoisen äärimmäisillä tavoilla, päästäkseen tuohon tilaan. Useimmiten vieläpä saavuttaen toimintakykynsä rajat hyvinkin nopeasti. Kiitos aivojen, hengissä juuri ja juuri pysyen.

Varsin aikuisiltakin ihmisiltä vaikuttavat tapaukset voivat aivan hyvin matkustaa satojen kilometrien päästä syyssateiden keskellä, päästäkseen hyppimään pyörällään koivunrunkojen yli tai mutkittelemaan viitoitetuilla nurmikentillä. Saati korisemaan överijyrkässä mäessä akuutin hapenpuutteen repiessä keuhkoja, lihasten yrittäessä epätoivoisesti tehdä työtä laktaattien tulvassa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Paikalle eksyneiden katsojien virnuillessa osaaottavasti, ajatellen eikö tuokaan opi ikinä?

Tällainen empiirinen koetilanne tapahtui hiljakkoin Oulussa, Heinäpään vuoristossa. Koehenkilöt laitettiin ajamaan cyclocrossia tunniksi. Toisilla maistui suussa suklaa, suurimmalla osalla etikka. Vähemmistö kykeni kontrolloimaan aivojensa saamaa informaatiotulvaa, keuhkojen ahmiessa riittävästi happea ja sydämen takoessa sietokyvyn sisällä, lihasten pysyessä toimintakunnossa. Sitä oli tehty ennenkin ja vauhtia piisasi käsittämättömällä tavalla.

Merinohörhöt, fiksihipsterit, kravattiosasto ja muu sekalaisen epätoivoinen seurakunta epäonnistui tuossa kohdassa surkeasti. Ylikuormitustila pamahti päälle n. 15 sekuntia startista. Ei huonosti, kun jäljellä oli enää 99,9% ajasta ja matkasta. Koehenkilöiden aivoihin tärähti informaatio, että nyt oli menty mitä ilmeisimmin kipuamaan ensimmäiset viisi metriä sikajyrkkää mäkeä lämmittelemättä, tai muutenkaan juurikaan valmistautumatta. Vähän pidemmän hetken kuluttua keskusjakamossa huuti jokainen sireeni - seuraavat kaksikymmentä metriä oli plakkarissa. Sydän parat. Keuhkoparat. Missä sitä juomaa oli? Saako pitää taukoa?





TWÄÄÄT TWÄÄÄT TWÄÄT..."Säilytä eliön toimintakyky, säilytä eliön toimintakyky, säil..."

Silti tämä jengi, kaikesta kärsimyksestä huolimatta, muisti hymyillä. Kaikesta epätoivosta huolimatta. Eikä se meno oikeasti ollut ihan luokatonta. Melkein vaan. Jokainen koehenkilö yritti loppuun asti. Hekin, joilla oli oikeasti edellytyksiä ajaa sitä cyclocrossia, kannustivat hyväntahtoisesti osastoa, joka koetti kohtuudella pysyä poissa jaloista. Taisipa loppupeleissä jokainen kärsiä, kukin omalla tasollaan. Hapan ja ja makea yhdisti.


Ei ollutkaan enää mitään väliä kuka olit tai mistä viitekehyksestä tulit. Tunnelma oli loistava. Puitteet erinomaiset. Toteutus jouheva. Palkinnot ylivertaisen hienot. Belgialaisia taidelasiesineitä, elokuvalippuja, pyöräilytarvikkeita, jopa cyclocrosspyörän runko. Hienoa, että hullujen harrastuksia tuetaan näin hienosti! Kiitos Krossikommuuni, Pyörä-Suvala, Elokuvateatteri Star, Fennia ja kaikki koehenkilöt. He mahdollistivat Oulun avoimet cyclocross-mestaruuskisat Heinäpäässä 6.10.2012.  

Tuollaistahan sen aina pitäisi olla?

Naiset CX
1. Niiki Alakärppä 01:05:52 (-2 kierr.)

Naiset avoin
1. Sari Orvola 01:09:33 (-1 kierr.)

Miehet
1. Juha Kangaskokko 01:01:05
2. Marko Törmänen 01:03:10
3. Kent Sippola 01:04:00

4. Heikki Tukki 01:05:09
5. Miika Orvola 01:07:14
6. Kyösti Soini 01:08:39
7. Jani Oravamäki 01:08:39
8. Janne Karhu 01:01:22 (-1 kierr.)
9. Jukka Feldt 01:02:06 (-1 kierr.)
10. Arno Hämäläinen 01:02:11 (-1 kierr.)
11. Esko Vesala 01:03:10 (-1 kierr.)
12. Heikki Turunen 01:03:39 (-1 kierr.)
13. Markku Henriksson 01:03:47 (-1 kierr.)
14. Jyrki Puttonen 01:04:55 (-1 kierr.)
15. Pasi Nurmela 01:04:55 (-1 kierr.)
16. Mika Mänty 01:07:16 (-1 kierr.)
17. Tuomas Ronkainen 01:07:40 (-1 kierr.)
18. Mikko Myöhänen 01:07:55 (-1 kierr.)
19. Antti Sepänheimo 01:08:08 (-1 kierr.)
20. Petri Lahtinen 01:08:17 (-1 kierr.)
21. Aku Keloneva 01:08:39 (-1 kierr.)
22. Hannu Kaikkonen 01:09:08 (-1 kierr.)
23. Sami Oja 01:09:16 (-1 kierr.)
24. Jaakko Tukki 01:09:33 (-1 kierr.)
25. Mika Leppäaho 01:01:42 (-2 kierr.)
26. Joni Niskanen 01:01:44 (-2 kierr.)
27. Krister Leiviskä 01:02:11 (-2 kierr.)
28. Taneli Kaakinen 01:03:04 (-2 kierr.)
29. Markus Marttila 01:03:22 (-2 kierr.)
30. Samu Hanhela 01:03:32 (-2 kierr.)
31. Juha Lipponen 01:03:40 (-2 kierr.)
32. Pekka Tahkola 01:07:09 (-2 kierr.)
33. Timo Holappa 01:07:21 (-2 kierr.)
34. Jani Simonen 01:09:23 (-2 kierr.)
35. Vesa-Pekka Tuomaala 01:09:28 (-2 kierr.)
36. Mika Kankainen 01:09:28 (-2 kierr.)
37. Jari Ruokonen 01:09:36 (-2 kierr.)
38. Janne Ranta 01:09:46 (-2 kierr.)
39. Jukka Aakko 01:10:45 (-2 kierr.)
40. Carlos Sirkiä 01:04:33 (-3 kierr.)
DNF Marko Kerola
DNF Heikki Ruonansuu
DNF Hannu Eräluoto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti