lauantai 27. lokakuuta 2012

Off

Oulun krossikarkeloiden jälkeen näppiksen takana majaileva puuhastelijatason pyöräiljä on viettänyt jonkin sortin menopaussia ja skelet ovat olleet offilla.


Krosseista seuraava viikko meni muiden puuhailujen parissa, unohtamatta perusulkoilua. Sunnuntailenkille teki kuitenkin mieli ja suuntasimme ajokaverin Ranen kanssa paikallisille poluille ihmettelemään syksyn viimeisiä päiviä. Tunti menikin iloisesti koluten kulmia. Eikä turhaan, sillä niin vain löytyi täältäkin uutta polkupätkää ihme ja kumma. Petäjälammen pohjoispuolelta kohti Pölkyn suoraa vitostien oikealta puolen sai lasettaa hyvät huikoset neulaspoluilla.

Hyvä osoitus siitä, että kannattaa välillä ulkoilla jonkun toisen samaa tautia potevan kanssa.
"Mennäänpä sinne, sielä on muuten siisti pätkä polkua.."
"Täh? Eikä ole, ihanko totta!?"

Ympäri mennään..
Pidettiin pieni tauko tropiikin reitistön pohjoispäässä, kunnes jatkettiin matkaa sorateitä ajellen, ajatuksena suunnata Kapustavaaraan. Lähestyimme vitostietä ja huomasin sykemittarin jääneen laittamatta päälle. Irrotin oikean käden gripistä ja painoin vasemmassa kädessä olleen mittarin starttinamiskaa. Ja BÄNG! Sitten lähdettiinkin ilmojen teille! Juuri samaan aikaan eturengas osui pieneen kuoppaan jossa oli kivi tökäten samantien keulan ns. alta pois. Rengas kimposi oikealle ja minä tiikerinloikalla kylki edellä vasemmalle. Laskeuduin suoraan vasemmalle kyljelleni pään kolistessa soratien pintaan. Ilmat pakenivat osittain pihalle ja suupielestä karkasi VOII PERKEL....ähinän säestyksellä. Kylkeen, lonkkaan ja  polveen sattui makeasti. Vasemmassa sivutaskussa ollut minipumppu oli tietysti ruhon ja soratien välissä, joten kylkilinja otti osumaa lonkan kaaresta lähes kainaloon asti.

Kypärä pelasti jälleen! Ja ennenkaikkea siksi, että remmit oli säädetty riittävän tiukalle, ettei kypärä päässyt luiskahtamaan päästä! Kannattaa ehdottomasti tarkistaa säädöt omasta kypärästä. Toisekseen, sen potan pitää pysyä päässä kohtuudella ilman sitä leukaremmiäkin, eli koko pitää valita tarkasti.

Rane kurvasi tietysti hätiin ja varmisteli tovin, onko mitään vakavempaa osumaa tullut. Kun ei siltä näyttänyt, istuskelin aikani kaikessa rauhassa ja annoin pölyn laskeutua. Kroppa oli jännityksessä kuin vieteri, kuten aina tämmöisten paukkujen jälkeen. Vähitellen könysin ylös ja pohdimme mitä tehtäisiin. Kun vointi ei vaikuttanut huonolta, uskaltauduin ajan päästä satulaan. Kylkilihoihin sattui kyllä maan penteleesti. Loppupeleissä palasimme takaisin vajaan kymmenen kilometrin matkan, hissun kissun ajellen. Taisi mennä tunti kun pääsin kotiin.

Vauriot jäivät onneksi kohtuu vähäisiksi, mutta viimeiset pari viikkoa olen kyllä potenut tapahtumaa. Pari ensimmäistä päivää olivat pahimmat kipujen osalta ja särkylääkettä piti syödä urakalla. Silti sattui tasaisesti. Kylkiluita ei mitä todennäköisemmin murtunut, päivystyksessä tuumasivat että kun ei hengittäessä satu niin yleensä viittaa siihen, että lihaksisto on ruhjeilla. Selän isot lihakset menivät tietysti täysin jumiin ja senkin takia olo oli todella vaikeaa. Päätin kuitenkin olla niin aktiivinen kuin pystyin, kun ei se makaaminenkaan asiaa muuksi muuta, päinvastoin.

Yhteen tullaan..
Viikolla saatiin ensilumet Kuusamoon (ti 16.10.2012) ja siinäpä tulikin sitten mielenkiintoinen ongelma: miten vaihtaa talvirenkaat autoon? Eihän se auttanut kuin kokeilla. Rengaspulttien avaaminen oli suurin ongelma, kun vasen kylki osallistui työhön siinä kohtaa eniten. Käsin vääntämällä homma ei onnistunut, mutta näppäränä poikana painoin vasemmalla jalalla ristikkoavaimen vasenta reunaa, vetäen oikealla kädellä samaan aikaan. Itku meinasi päästä kun sattui ja silmissä musteni! Puoli tuntia ja renkaat oli vaihdettu.

Elähän mitään. Selkä ja kylki tuntui paremmalta sen jälkeen! Tuo tasainen vääntöliike oli saanut lihakset venymään takaisin normaalimpaan mittaansa ja julmettu kireystila löysäsi. Kivut samantien! Niinpä toivuin loppuviikon aikana niin hyvin, että uskaltauduin takaisin pyörän selkään viikonloppuna. Ajoin 1h + 2,5h lenkit ja ei se nyt mitään juhlaa ollut, mutta kuitenkin. Tuntui itseasiassa ihan hyvältä jälkikäteen, taisi kroppakin puhdistua hikoilun myötä.

Päivä lepoa ja viime tiistaina suuntasin spinning-salille. Seuran vuorot alkoivat pari viikkoa sitten ja pääsin mukaan toista kertaa. Satulasta ajaessa homma luonnistui ihan hyvin, mutta putkelta ajaessa (eli polkimilta) kylkilihakset protestoivat melkoisesti. Viimeisen työjakson osuudet ajoin sitten suosiolla satulasta, mutta ihan mukavasti pystyin 1h 40min treenin ajamaan. Tuntui todella hyvältä jälkikäteen ja nyt uskaltaa jo sanoa, että säikähdyksellä selvittiin. Kylki ei ole vieläkään kunnossa, mutta arki sujuu jo lähes normaalisti ja lenkillekin pääsee.

Ei ollut kuitenkaan ihan optimaalisin syysajokauden lopetus! Homma päättyi siihen mistä alkoikin, eli jonkin sortin vaivaan. Keväällä pääsin ekalle ulkolenkille 20.2.2012 talven polvivaivojen jälkeen. Nyt homma sai päätöksen kylkivamman myötä. Mutta kaikkea voi sattua kun tasaisesti touhuaa. Molemmat vammat olivat sitä paitsi oman tyhmyyden tulos. Toivottavasti osaan ottaa opiksi!

Kauden yhteenveto
Kerkesin minä kuitenkin ajamaan tälläkin ajokaudella kaikista entisistä, pysyvistä ja uusista (onneksi ohimenevistä) rajoitteista huolimatta. Katselin vihkon kulmasta, että sain kasattua kuitenkin ihan mukavasti tunteja tänäkin suvena. Syksy oli meikäläisen juhla-aikaa tänä vuonna, juuri niin kuin keväällä suunnittelinkin.

helmikuun kohokohta
- ensimmäinen ulkona ajettu pyörälenkki 20.2.2012

maaliskuun kohokohta
- Hankiajot Oulussa 24.3.2012

huhtikuun kohokohta
- ensimmäinen maantielenkki 23.4.2012

toukokuun kohokohta
- ensimmäinen maastopyörälenkki 31.5.2012

kesäkuun kohokohtia
- Virpiniemen 6h maastotapahtuma, jossa sain ajettua 4,5h ja 67km
- yksi monista soratielenkeistä, tämä oli kuitenkin niistä parhain eli 16.5.2012 Riekistä Kärpänkylään ja Kajavan kautta takaisin, ajoa 4,5h ja mittaa 103km.
- toisaalta kevätklassikko Jokijärven lenkki maantiepyörillä, ajoa 6h ja mittaa 168km.

heinäkuun kohokohtia
- maantielenkki Posion muikkumarkkinoille 15.7. Jalat olivat iskussa ja meno maistui! Ajoaikaa 4h 20min ja matkaa 129km
- Koillismaan kierros 22.7. jolloin ajettiin Kuusamosta Taivalkoskelle, sieltä Posiolle ja takaisin Kuusamoon. Elämäni ensimmäinen yli 200km lenkki, ajoaikaa 7h50min ja matkaa 211,5km
- Köpin kanssa käytiin ajamassa 27.7. Syötteen maastoissa Pitämävaaran ja Pytkynharjun polut, oli hienoa päästä ajamaan suomen parhaimmstoon kuuluvan M40 sarjalaisen kanssa samoille poluille! Ajoaika 3,5h ja matkaa 41km.

elokuun kohokohtia
- Syöte MTB 4.8. eeppinen, tuskallinen, nautinnollinen maastoajotapahtuma huikealla reitillä. Noin 4h ja vartti ja matkaa 57km. Aika monta nuorempaa ja terveempää jäi selän taakse! Ensivuonna uudestaan, ilmoittautuminen on jo sisässä!
- seuraavana viikonloppuna Syöteajo 2012! Lauantaina ajettiin 7h 17min ja 222km Oulusta Kierikin kautta Pudasjärvelle ja siitä Syötteelle ja sunnuntaina hieman suorempaa reittiä takaisin, ajassa 6h 48min matkaa 203km. Huikea reissu ja itsensä ylittäminen!
- kunnon ollessa huipussaan ajoin seuraavina parina viikonloppuina 129km soratieressun ja seuran järjestämän maantielenkin Suoperän raja-asemalle 111km

syyskuun kohokohtia
- pitkät viikonloppuajelut jatkuivat: Kuntivaaran suunnan soratielenkki 126,5km, upea Piikstammin reissu 124,5km, PSP:n syysleiri Pikkusyötteellä ja sen päälle raastavia nousuja sisältänyt 60km Sorasyöte kuntoajo, seuraavan viikonlopun 4h ja 46km maastopyöräretki Kylmäluomalle ja kuun lopussa mahtava Kouvervaaran maastopyöräjotos, vajaa 5h ja 61km. Huikea syyskuu!

lokakuun kohokohtia
- Oulun avoimet cx-kisat heinäpäässä 6.10. ja seuraavana päivänä reilun 70km ja 4,5h maastopyöräreissu Kempeleen ja Oulun poluilla Kimmon kanssa. Ihan ultimaattisen superi päätös, jonka jälkeen tämä teksti kiepahtaa takaisin ihan alkuun ja viimeviikkojen tapahtumiin.



pyöräily xc spin hiihto kävely ulkotyöt yht.
tammi h 7

5 10,5 12,5 35

km 43

40 25
108









helmi h 5
7,5 2,5 15,5 14,5 45

km 77

41 39
157









maalis h 12,5 6,5 6 5,5 13 8,5 52

km 213 81
54 31
379









huhti h 27
10 1,5 11,5 10 60

km 567

21 27
615









touko h 29 2

9,5 7 47,5

km 765 27

33,5
825,5









kesä h 22 26,5

12,5 2 63

km 576,5 430

49
1055,5









heinä h 33 10

13,5 8 64,5

km 872 152

53
1077









elo h 32,5 9

15,5 4 61

km 873 128

37
1038









syys h 16,5 14

13,5 24,5 68,5

km 346 171

37
554









loka h 10,5 6,5 5
12,5 10 44,5

km 213 100

30
343









marras







joulu
















Yhteensä h 195 68 23,5 14,5 115 91 541

km 4545,5 1089 0 156 361,5 0 6152

Skeleton!
Tästä eteenpäin ollaan talvikauden harjoituskuvioissa. Sisäpyöräilyn puolella tehdään paljon voimatreeniä ja ulkona ajellaan pahamaineista peekoota kun kelit sallivat. Kalustopuolta on tarkoitus päivittää ja maantiepyörä on edelleen myynnissä! Yläpalkista löytyy infot.

3 kommenttia:

  1. Lisättäkööt näin jälkikäteen tuohon tekstiin sellainen huomio, että kärsin vasemman polven jännetulehduksesta marraskuun alusta helmikuun loppuun, jolloin kaikki tekeminen oli minimaalisella tasolla.

    VastaaPoista
  2. Aika kovia määriä mielestäni, kun olet ilmeisesti normaali työssäkäyvä kilpakuntoilija. Lisäksi tuossahan on vain vajaa kausi, sillä et ole kirjannut viime vuoden loka-, marras- ja joulukuuta.

    VastaaPoista
  3. Helmikuuhun asti olin töissä, siitä eteenpäin treeniaikaa riitti...juu, viimevuoden lukuja en tarkoituksella ole tuohon ottanut mukaan. Kolmelta viimeiseltä kuukaudelta tulisi 103h / 885km.

    VastaaPoista