maanantai 30. heinäkuuta 2012

Onko jaloissa Syötettä?

Aiheellinen kysymys.


Viikon lopulla lauantaina 4.8. olisi nimittäin syytä olla. N.60km maastopyöräilyä ja toista kilometriä nousua. Kotimaan mittakaavassa ihan mukavasti. Ylös-alas, välillä vauhdilla ja välillä rintalastaa kuumottaen. Muutama sellainen kiipeäminen, että hyvä että pääsee pyörää työntämällä etenemään. Nousukulmaa löytyy! Mutta myös sitä aivan huikeata unelmabaanaa, jota voi vain ihastella ajaessaan. Upeita harjumaisemia ja avautuvia näköaloja kaukaiseen horisonttiin. Sitä tulee tarjoamaan Syöte MTB:n reitti ajajilleen (tällä hetkellä n.170 eri sarjoissa).

Tätä se on parhaimmillaan

Ensimmäisten 10-20km aikana ei kannata välttämättä ajaa itteänsä ihan kuutamolle, voi meinaan olla viimeinen 20-30km melkoista tuskaa. Erityisiä aikatavoitteita ei myöskään kannata ihan ensimmäisenä asetella, en ainakaan tätä suosittele omien kokemusten perusteella. Tällöin homma menee alusta lähtien pakonomaiseksi puristamiseksi ja veikkaanpa, että reitti tulee tällöin viemään voiton niistä haaveista. Kannattaa lähteä hakemaan hyvää ajorytmiä alusta lähtien, sillä tahdilla mitä pystyy hyvin ajamaan.

Huikeata harjupolkua ja sitä nousua...

Tietä tai autolla ajettavaa uraa on vain muutama kilometri. Onneksi edes sen verran, nimittäin saa edes jollain pätkällä hiukan ladata itseänsä. Mutta kannattaa varautua myös siihen, että heti tieltä poistumisen jälkeen alkaa urakointi. Tyyntä myrskyn edellä. Suomen kesä on ollut sateinen, eikä Koillismaan versio asiasta tee siinä minkäänlaista poikkeusta. Joten reitillä on märkiäkin kohtia ja ne tulevat pärähtämään aikamoiseksi mutasirkukseksi, jahka kuskit ajavat niistä ohi. Sielä tunkataan pahimmissa paikoissa puolisääreen asti mudassa. Mutta sekin kuuluu lajiin.

Tyypillistä profiilia, edessä häämöttää iso notko,
mikä tietää mäkeä alas...
...ja sitten jossain vaiheessa ylös!
Teille, jotka ette ole koskaan aiemmin ajaneet Syötteellä: pysähtykää hetken ajaksi ainakin Pytkynharjulle katsomaan huikeata maisemaa. Pitämävaaran laelta avautuvat myös hienot näköalat. Eikä se soratiepätkäkään ihan karuissa maisemissa kulje. Saatte kummasti lisävirtaa lopun haasteisiin! Tutustukaa järjestäjän kuvagalleriaan, sieltä saatte esimakua.

Yliyrittäminen kostautuu Syötteellä helposti virheisiin, jotka voivat jopa pilata koko ajon. Tokihan asiansa osaavat ajavat Syötteelläkin lujaa, se on ihan varma. Mutta perusharrastajat saavat mitellä voimiensa kanssa hivenen enemmän, mikäli yrittävät enemmän kuin mihin taidot riittävät. Varaisin sitä energiaa pikkaisen enempi sinne nautiskelun puolelle, niin reissusta tulee hieno!

Omalta osalta viritykset on tehty ja nyt vain pidetään virettä yllä. Ei minusta kehkeytynyt tämänkään kesän aikana ylivertaista maastomestaria. Mutta todistettavasti jonkinlaista etenemiskykyä löytyy, ettei tarvitse ihan koko matkaa tunkata pyörää musta pilvi pään yläpuolella. Tavoitteena on hyvän makuinen reissu, josta on pystynyt myös nauttimaan. Siihen tulee sisältymään ajamista omalla epämukavuusalueella. Välillä tulen noitumaan raskaastikin. Ratamestari tulee saamaan juuri sillä hetkellä lämpimiä ajatuksia. Mutta sitäkin enemmän tulen makustelemaan maastoajon parhaita puolia. Mitä ne sitten itse kullekin ovat. Minulle ne ovat onnistumisen elämyksiä. Pääsinpä tuonkin kohdan ajamalla! Se on vain se tunne siitä, että pääset luontoon, hipaisemaan sitä merkillistä ympäristöä, joka on vuosisatojen kuluessa kehittynyt. Raikasta ilmaa ja metsän fiilistä. Isoa happea Isolla.

Veikkaan, että jokainen reitin läpi ajanut kiittelee itseänsä huikeasta suorituksesta, riippumatta matkasta tai tasosta. Syötteellä nähdään!

5 kommenttia:

  1. Tuo reitti tuli ajeltua ratamestarin kanssa läpi jokunen viikko sitten ja kyllähän se oli ihan helvetin raskas reitti esim. Tahkoon verrattuna. Saa kyllä varata energiaa paidantaskuihin mukaan reilusti.

    VastaaPoista
  2. Jep, ei kannata kyllä ihan vesipullolla lähteä..;-)

    VastaaPoista
  3. Miten 29 -jäykkis toimii Syötteellä? :)

    VastaaPoista
  4. Reitti on pääosin hyvin kuivaa. Miusta tuo mutakuvaus on aika liioiteltu, ainakin ellei ihan kaatosadetta lykkää :)

    VastaaPoista
  5. No ehkä tuo puolisääreen mutaa on pikkasen överiä, mutta kyllä sielä märkääkin on. Eikä tarvi paljon sataa, niin soisemmat kohdat muuttuvat mätöksi. Meikäläinen on amatööri ja aloittelija omine rajoitteineen liikkeellä. Kokeneet eivät varmaan ole moksiskaan reitin haasteista. Amatöörille on jonkinverran enempi jumppaa.

    29-jäykkis...no kyllä se toimii, mutta kyllä meikäläinen ainakin joutuu ajamaan ihan eri tekiinkalla kuin täysjoustolla aikanaan. Eipä sielä paljon persettä pidetä penkissä kuten täpärillä, mutta toisaalta runsaat nousumetrit ovat helpompia n.2kg kevyemmällä pyörällä. Jaloiltahan se vaatii ihan eri tavalla ruutia.

    Täysjäykästä en sano muuta kuin että hc hommia :)

    VastaaPoista