keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Kivijärven kierros

Viikonlopun peruskuntoblokki sisälsi myös soratielenkin valtakunnan itärajalle, Kivijärven maisemiin.

Lähdin lauantaina kahden maita liikkeelle ja suuntasin Kajavantielle kohti Kärpänkylää. Purnusuon maatilamaisemat tulivat vastaan reilun kympin kohdalla; isot ovat tilallisten puitteet ja satsaukset. Viljelysmaata on paljon ja fasiliteetteihin on pitänyt satsata. Mukava näky ja ihmetellä täytyy, kuinka näin korvessa moinen vielä tänä päivänä kannattaa. Tai täytyyhän sen vielä kannattaa, mutta että yrittäjillä riittää virtaa tehdä sitä hommaa. Elämäntavasta täytyy olla kyse. Maatalousyrittämisen jälkeen siiryttiinkin sitten metsätalouden puolelle. Ensimmäiset puupinot ilmestyivät hakkuiden reunoille Kuohuahossa.

Purnusuon jälkeistä maisemaa

Mäntyjä on kaadettu urakalla

Samoin kuusia

Näitä peltosarkoja on sielä täällä idän sorateiden varsilla

Kuoringintien ja Kajavantien risteyksen alikessut

Reilun parikymmentä kilometriä ajettuani saavuin Pikku Muojärven seutuville. Tie tuossa kohtaa kulkee kuivien kangasmaastojen läpi polveillen ylös ja alas. Vastaan tuli pieni silta, jonka alla virtasi rauhallisesti pieni joki. Tiedostin kyllä, että virta kulki kohti varsinaista Muojärveä, mutta en tiennyt sen kummemmin joesta. Sillan jälkeen huomasin oikealle lähtevän polun. Samantien heräsi houkutus käydä katsomassa, minne polku johtaisi? Polku oli kuitenkin varsin vahvan ja kävellyn näköinen, eikä mikään normaali hailea poron polku. Ei muuta kuin jarrut pohjaan, u-käännös ja pyörän keula polulle.

Satakunta metriä ajettuani alkoi kuulumaan melkoinen jytinä ja pauhu. Koski? Polku tuli kohtaan, jossa oikealla puolella laski n.10m penger alas joelle. Pysähdyin ja hämmästelin pauhua ja jytinää. Puiden lomasta vilkkui vaahtopäät ja pärskeet. Mitä ihmettä? Mikä koski täällä korvessa näin vaahtosi?

Scandaali metsässä, etkö ole kuullut!?
Virta vei ja vesi pauhusi

Komeita vaahtopäitä

Vähän alempana oli jo rauhallisempaa

Tikat ja mitkä lie termiitit tehneet kolojaan

Onko tämä kerrosasumista?
Mänty elinkaarensa päässä

Tärkkämöjoki sanoo retkikartta näin jälkeenpäin. Vaikka vesi kulkee Muojärvien välillä, halkoo se kuitenkin Tärkkämökankaita ja siitä tuo nimitys sitten tulee. Viime talven ollessa luminen, tulvavettä riittää vielä kesäkuulle asti ja normaalisti kohtuullisen rauhalliset pikkujoetkin saavat hurjasti lisävoimaa virtoihinsa. Könkäiden kohdalla syntyy sitten varsin näyttäviä pudotuksia. Voitte vaan kuvitella, kuinka kameran suljin lauloi ja mies hämmästeli näkymää. Kyllä kannatti taas poiketa polulle!

Tämän noin vartin paussin jälkeen jatkoin matkaa korvat edelleenkin soiden pauhusta. Vähitellen saavuin Kajavan kylään ja siitä jatkoin eteenpäin kohti Kärpänkylää. Jalmavaaran nousun päällä piti tehdä pakollinen pysähdys ja katsoa taaksepäin; mahtava Muojärvi avautuu upeasti, tosin kapeana näkynä mutta kuitenkin. Aina yhtä sykähdyttävä näky!

Rajaveli valvoo..

Kajavan asutusta

Korkean kuusiaidan portista kurkisti syvän punainen tupa

Muojärvi Jalmavaaran nousun päältä, Kuusamon kaupungin suuntaan
Kärpänkylä oli jo varsinkesäisessä asussa ja tuntui olevan lauantai-iltapäivästä varsin rauhallinen. Matka jatkui kohti itärajaa ja kohta koukkasinkin Nevalantielle; pidän todella paljon tästä pätkästä, jossa soratie polveilee kohti Penikkajärveä, Korkea-ahon jälkeen kääntyen Kivijärven tielle. Eikä maisema ole huono siitä eteenpäinkään: Pekkasenaho, Hepomännikkö, Lassinmurto, Kumpula ja sitten se rajavyöhykkeen läheinen kannas Kivijärven ja Pukarijärven välissä paaluttavat Kivijärventien kulkijaa. Uutelan asutus otti tälläkin kertaa kulkijan lämpimästi vastaan, kun pihalla liikkuneet asukit nostivat kättä ylös reilusti heti kun pyöräilijän huomasivat. Taisipa joku paistaa muurikalla kalaa, sen verran houkutteleva tuoksu leijaili nenään.

Kajavantien pää Kärpänkylässä

Keltamultaa

Kärpänkylän soratietä

Puusavottaa ennen Lassinmurtoa

Koivu poikineen

Siinä seisoo itärajan vartiotorni, metsäsaarekkeen takana on raja ja Venäjä

Karua on maisema Uutelaan tultaessa


Tupakkiahoa ennen peltosarka vaaleanvihreää

Likolammen ja Kivijärven risteys, oikealta tulin.

Pukarijoen sillalla kohtasi mainio näky, kun malttoi hetken olla aloillaan. Nimittäin muurahaiset kulkivat siltaa pitkin pitkänä 10m nauhana. Kerrankin oli ihmisen tekeleestä hyötyä pallon eräälle alkuperäisasukkaallekin. Pienen tauon jälkeen suuntasin Palovaaraa kohden ja samalla myös kotiin päin. Tosin matkaa oli vielä nelisenkymmentä kilometriä siinä vaiheessa, joten tekemistä vielä riittäisi.


Pukarijoki

Scandal tauolla

Muurahaiset työssään

Kirpistön maisemat antoivat taas lisävirtaa, harju- ja järvimaisemat ovat kyllä huiman hienoja. Kiitämäjärvi, tai oikeammin Pikku-Kiitämä alkoi verhoutua jo alkuillan harmaaseen vaippaan saavuttuani Heikkilään. Suuntasin kännykkäkameran etsimen viimeistä kertaa tuohon näkyyn, söin vielä hieman evästä ja ajelin sitten tasaista tahtia kotiin viimeiset reilut parikymmentä kilometriä. Kelikin alkoi painua alle +10 asteen lukemiin, joten ei ollut enää syytä viivytellä yhtään enempää.

Pikku-Kiitämä illan suussa

Kotiportilla aikarauta oli nakuttanut kokonaisaikaa lähes viisi tuntia (4h45min), ajoajan ollessa tunnin vähemmän. Kilometrejä kertyi 96km joten hyvä siivu tuli ajettua.

p.s. seuraavana päivänä ajoin vielä 2,5h maantielenkin mitaltaan 70km ja eilen tiistaina käytiin 1h 40min porukkalenkki Törmäsessä, josta matkaa tuli 45km. Nyt on vyöllä paljon hyvää peruslenkkiä ja fiilis erittäin hyvä.

10 kommenttia:

  1. Pitkiä lenkkejä oot ajellu. Varsinki tämä Kivijärven kierros kuvien kanssa kuulosti niin hienolta, että melkein tunsi olleensa mukana :) Miten sokeritasapaino on näin pitkällä lenkillä pysyny kunnossa?

    VastaaPoista
  2. Ei muuta kuin joskus tänne Kuusamoon ajamaan viikonloppuleiriä, mäkisiä sorateitä riittää satoja kilometrejä ajettavaksi.

    Tosi hyvin pysyi sokerit sopivalla tasolla, ei ollut mitään probleemaa. Lähdin reissuun iltapäivästä, joten olin syönyt lounaan pari tuntia ennen lähtöä. Otin ateriainskaa kolmanneksen normaalista. Reissussa söin banaanin, rusinoita pienen paketin, energiapatukan, 10kpl fazerin parhaat pussin karkkeja :) ja join 1.3l vettä ja laimeaa urheilujuomaa. Sokerit oli lähtiessä 7.4 ja palatessa 6.4.

    VastaaPoista
  3. Olipa mukavaa luettavaa tämä matkatarina!

    VastaaPoista
  4. Näillä näkymin tuossa heinäkuun lopulla (29.7. - 2.8) oltais Kuusamossa (Rukalla) lomailemassa. Pitää lähempänä ilmoitella, kun loma varmistuu, jos sattuisit olemaan maisemissa niin vois jonkunlaisella lenkillä käydä.

    VastaaPoista
  5. Mikä ettei! 4.8. on Syöte MTB joten siihen ajankohtaan voikin käydä virittämässä vielä pidempääkin siivua.

    VastaaPoista
  6. Hieno kertomus ja kuvitus! Purnusuo on itse asiassa Purnunsuo:)

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka hauskaa luettavaa ja katsottavaa, olipa kiva löytää tämä. Tuttuja maisemia :)

    VastaaPoista