maanantai 2. toukokuuta 2011

Perstuntumaa

Storckilla on ajettu ensimmäiset pari sataa kilometriä ja perstuntuma on kohdillaan. Pyörä tuntuu paremmalta mitoituksensa puolesta kuin entinen Trek ja on ehdottomasti herkempi, jämäkämpi ja kuitenkin kokonaisuutena mukavampi. Hankinta vaikuttaa ainakin tuoreeltaan varsin onnistuneelta ja tavoitteet täyttyivät, joita lähdin pyörän vaihdolla hakemaankin: keveämpi, parempi kiihtymään (entisellä pyörällä kiihtyi vain kuski), vaivattomampi ajettava, täsmällisempi...listaa voisi jatkaa vaikka kuinka ja kauan.

Mistä erot sitten johtuvat?

Hiilikuiturunko, jossa riittää jämäkkyyttä sivusuunnassa, mutta joka samaan aikaan häivyttää alustan epätasaisuuksia. Rungon pääfilosofiana näyttäisi olevan pommin kestävä takakolmio sekä jämäkkä keskiölaakerin seutu, joka mahdollistaa kovan runttauksen antamatta periksi tippaakaan kovien vääntövoimien vaikutuksesta. Tämä seikka vaatii kuskin ajotekniikalta erittäin paljon, koska pyöritys täytyy toimia lantiosta alaspäin nätisti, muuten pompitaan satulassa



Riittävän kevyet ja jämyt kiekot, jolloin kokonaispaino saadaan hyvälle 7,5kg:n tasolle. Shimanon Ultegrasarjan osat, jotka toimivat eleettömästi. Eikä hienoa viimeistelyä voi myöskään ohittaa tässä yhteydessä.


Vapun päivän ajelut ajettiin räntä- ja lumisateessa, märällä asfaltilla ja jopa pätkällä savista hiekkaa. Lopputuloksena neljän tunnin reissusta oli täysin ravoittunut kuski sekä pyörä. Tulipahan testattua ajokin toimivuus hankalissakin olosuhteissa! Hauskaahan se silti oli, tosin pyörän ja vaatteiden pesu ei niin paljoa innostanut reissun jälkeen, mutta tehtävähän se oli.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti