maanantai 18. lokakuuta 2010

Kuusamon ajokarttoja

Väsäilin joutessani kaikista tähän asti ajamistani poluista ja reiteistä toivottavasti selkeitä karttoja, joiden mukaan voisi täälläpäin vierailevat käydä maastossakin niin halutessaan. Niin sanotut viralliset maastopyöräreitit eivät paljoa puhuttele ainakaan enemmän ajaneita, toki ne sopivat satunnaiselle maastopyöräilyä kokeilevalle henkilölle oikein mainiosti.

Kuusamon maastonpiirtet tuppaavat vain olemaan suoalueiden ja kuivempien harjanteiden sekoitusta, jolloin pidemmät yhtämittaa ajettavat polut ovat vähän hakusessa. Erilaisia pistopolkuja kyllä riittää. Ao. kartoissa Heliharjusta-Oivankiin kulkeva polku / soratiereitti. Täältä pääset tutkimaan muitakin karttoja.


perjantai 8. lokakuuta 2010

Ajettavaa kenttäradan varrelta

Kuusamosta 9km etelään VT5:sta tulee vastaan vasemmalla puolella tietä Sänkikankaan koulu ja sen kohdalta oikealle kääntyy kenttäradan tie. Tämä soratie vie aina Taivalkoskelle asti, päättyy muistaakseni Jokijärven tielle.

Wikipediasta löydät olennaisimmat tiedot Kenttäradan tiestä.

Junaharrastajien sivuilta löytyy lisää tietoa ja kuvia ko. tiestä.

Kävin ajamassa kenttäradalla pari päivää sitten. Tietä reunustava maasto on tyypiltään sellaista, että kuivempaa metsäharjua seuraa märempi suopätkä. Eli sielä missä maanpinta on kohonnut, kasvaa nykyään mäntymetsää kumpuilevien kangasharjujen päällä. Näiltä osuuksilta löytyy ajettavaa, tosin lyhyissä pätkissä mutta kumminkin. Porojen polkuja, joita sitten metsästäjät ja marjastajat ovat osaltaan kovertaneet maastoon. Metsäautoteitä risteilee jonkin verran, joten niitäkin pitkin pääsee muutamille mukaville vaaroille katsomaan maisemia.




















Polut erkanevat tien molemmille puolille pistoina ja varsinaista ympyrälenkkiä ei tahdo löytyä. Mutta tien puolelta toiselle sahaamalla saa aikaiseksi oikeinkin hyvän setin ajettavaa. Arviolta 2-3km tien alkupäästä lähtien vasemmalle erkanee metsäautotie, jonka päästä lähtee polku. Sitä riittää n.toista kilometriä (ehkä enemmänkin), ilmeisesti maaperätutkijat tms. ovat käyneet kartoittamassa maaperää ja tehneet samalla merkattua reittiä. Sieläpä ajelin suu virneessä kuin pikkupoika lelukaupassa! Hieno tunne "löytää" itselle uusi pätkä. Täytyy mennä uudestaan päivemmällä, niin saa samoilla oikein kunnolla ja rauhassa katsoen kuinka pitkälle ajokelpoista pätkää riittäisikään. Vähän etempänä erkanee vasemmalle tie, josta pääsee Kaihlavaaran päälle (reilu 300m), sieltä on mukavat näköalat ja ylös pääsee kätevästi metsäautotietä pitkin. Vajaat 20km tuli mittariin, joten ihan mukava arkilenkki.

Seuraavana päivänä ajelin uudestaan Kenttäradalle ja tässä kuvasatoa. Tämä kuva on Maanselän metsästysseuran kodan ympäristöstä, hienoa kivikkoa jonka vieritse menee polkuja.


Tämä tie vie Salmivitikkoon, pituudeltaan vajaat 4km. Tie erkanee noin 3km Kenttäradan tien alkupäästä oikealle ja nousee oikeastaan koko matkansa tasaisesti ylöspäin.




Hifi Salmivitikossa, metsäkoneen jättämän jäljen varrella. Todellista erämaata...


Lienekkö salaman vai satunnaisen eränkävijän tekosia?



Vajaa kilometri Salmivitikkoon menevän hiekkatien jälkeen kääntyy jälleen oikealle metsäautotie, jyrkästi nousten heti alussa muutaman kymmentä metriä. Tie johtaa Salmivitikkoahoon, jossa risteilee useampia metsäteitä, jotka loppuosiltaan hiipuvat ensin doubleträkeiksi, sitten singleträkeiksi ja lopulta häviävät maisemaan.

Seuraavana päivänä suuntasin tutkimaan tarkemmin Kaihlavaaran takaisia mestäautoteitä, sekä Salmivaaraa. Keli oli harmaa, sateinen ja maisemat karua korpea.

Vanhempaa hakkuuta, suunta länteen.




















Pystyyn kuollut metsä? Aika karua jälkeä...
Tämä ura nousee Kaihlavaaran laelle, hyvällä säällä sieltä näkee Rukalle, Kuusamon kaupungin alueelle sekä Etelä-Kuusamon suuntaan.


Komeita kivenmurikoita.


Polku vie vaaralta alas Kuusamon keskustan suuntaan, kohti suota.


Todella vanha doubleträkki alas vaaralta.


Kaihlavaarasta etelään johtavan metsäautotien varresta löytyi permanentattu mänty..






















Kuva on Salmivaarasta, joka tulee seuraavana vastaan jatkettaessa Kaihlavaarasta eteenpäin Kenttärataa. Metsäautotie tekee mukavan ympyrälenkin vaaran alueella ja tarjoaa hienoa ajoalustaa täysjoustolle!



Ura hiipuu täälläkin mitä lähemmäs huippua päästään.





















Kaikenkaikkiaan ajokelpoista seutua, Kenttäradan tietä pitkin pääsee vaaralta toiselle, joiden päällä risteilee vaihtelevasti metsäautoteitä ja polkuja. Mikäli kelit vielä sallivat ennen talven tuloa niin täytyy jatkaa tutkimuksia vielä eteenpäin Kenttärataa, kohti Haapovaaraa jossa karttojen mukaan pitäisi olla kaikista monipuolisimmat pätkät edessä?

tiistai 5. lokakuuta 2010

Winners make it happen; losers let it happen

Thor tuli, näki ja voitti Australiassa, maantiepyöräilyn MM-kisoissa! Mahtava loppukiri raastavan 260km ajon jälkeen, eikä siinä paljoa tiimitaktiikat auttaneet muilla ennakkosuosikeilla. Italialaiset ja belgialaiset olivat aktiivisia, tekivät iskuja ja puolustava mestari Cadel Evans kuroi aina hatkat kiinni. Muutama muu peesaili. Espanjalaiset olivat taas ihan yössä. Mutta Thor ei ja vei sateenkaaripaidan vuonojen maahan. Hienoa! Jotta eteläeurooppalaiset olisivat entistä enemmän ihmeissään, tanskalainen Matti Breschel ajoi toiseksi ja pronssi jäi isäntämaahaan Australiaan kun Allan Davis kiri pronssille. Ainoa mitä jäin jälkikäteen miettimään oli se, että mitenkähän Tom Boonen olisi pärjännyt tällä radalla? Meinaan reitti oli kuin tehty hänen ominaisuuksilleen. Mutta se jäi ikuiseksi arvoitukseksi kun mies tekee vasta paluuta pitkän loukkaantumisesta johtuvan huilin jälkeen.

Takaisin läheisempiin ympyröihin. Päässä on pyöriskellyt monenlaista ajatusta ensikauden tapahtumien kehittämiseen liittyen. Kuusamoon pitäisi saada entistä enemmän matalan osallistumiskynnyksen tapahtumia, jotka houkuttelisivat keitä tahansa pyöräilyn ystäviä viettämään yhteistä tapahtumaa ja nautiskelemaan hyvästä seurasta. Yksi tällainen mahdollinen tapahtuma voisi olla "Puistokrossi" kirkkolahden rantamaisemissa. Hiekkapintaiset pyörätiet tarjoavat mainion reitistön sen lisäksi, että liikuntahallin takana oleviin pulkkamäkiin saadaan mainiosti cyclocrossimaista estettä sun muuta viriteltyä. Liikuntahalli toimisi oivallisena kisakeskuksena. Jos kaupunki antaa vain luvat moista järjestää...asia täytyy selvittää talven mittaan ja jos saadaan vihreätä valoa niin eikun kekkerit kehitteille.

Kuusamoajo pidetään mitä todennäköisimmin kartalla heti kauden alkupuolella, toteutus siis maantieajona. Yöttömän yön ajoa on haikailtu yhden sun toisen toimesta, se voisi olla yksi ensikesän mahdollinen ajotapahtuma. Konttaisen valloitus voisi olla myös yksi, väki tykkäsi siitä myös. Sitten yksi haaveeni olisi jonkinlaisen maastotapahtuman järjestäminen paikkakunnalle. Tänne saisi mainioita maratontyyppisiä ratoja. Joko rennompina ja epämuodollisempina ajotapahtumina tai sitten virallisempina. Uutta kuviota kuitenkin kaivataan ja sitä tullaan tarjoamaan, muodossa jos toisessa. Ellei taivas putoa niskaani!

Offarikausi on sujunut mukavasti. Parantelin viikon päätä ja niskaa - viikonloppuna kävin ekan rauhallisen pyörätielenkin todetakseni että pää pysyy menossa mukana. Seuran spinninkitunti meni myös ilman ongelmia, vaikka ohjelma oli rankka. Niskat vähän kipeytyivät mutta ne tahtovat tehdä sen aina kun on ollut kova tunti. Ajoasento ei ole vain silloin kohdillaan, kait...sen päälle olen ajanut pari kahden tunnin maastolenkkiä (toinen leppoisa, toinen vähän sähäkämpi) ja edelleen homma toimii. Eli nyt voi mitä ilmeisimmin huokaista helpoituksesta ja todeta että ukko on kasassa.

Mitäs muuta. Niinjoo...on se kummallista kuinka näihin nettifoorumeihinkin voi leimautua niin vahvasti. Fillarifoorumin keskustelu on ollut alhaalla vuorokauden ja meikäläinen on jo ihan tuskissaan, kun ei pääse "kotifoorumille" lukemaan juttuja ja kirjoittamaan omia kommenttejaan. Siitä on vain tullut päivittäinen tapa ja näköjään myös siinä mielessä merkityksellinen, että mies on tuskissaan heti kun homma ei yhtäkkiä toimikkaan. Hyvää juttua, samanhenkistä seuraa, paljon hyödyllistä tietoa, vinkkejä ajotapahtumista, raportteja kisoista, kokemattomien kysymyksiä joihin kokeneemmat vastailevat...siinäpä hyviä pointteja miksi moisella foorumilla tulee "pyörittyä". Toivottavasti homma saadaan pikaisesti toimimaan!

Sana vielä Contadorista ja douping-asioista. Ainainen selittely ja mitä ihmeellisempien selitysten kehitteleminen ei taas yllättänyt. Alberto - you can kiss my skinny whiteboy ass, I don´t believe you! Ihan samaa sarjaa näiden suomalaisten hessipuuhastelijoiden ja talkkareiden kanssa. Tuli vain heti mieleen, kun tuosta kärystä luin että mitähän se Andy sitten mahtoi....tämä on se kurja puoli tässä hommassa, näin ne ajatukset vain menevät. No, aika näyttää ja testauslabrat seulovat entistä enemmän näytteitä ja entistä useampi huijari saadaan narautettua.

perjantai 1. lokakuuta 2010

Ladies and gentleman, start your offseason!

Kajaanin haaverin jälkeen olen lepäillyt ja koettanut parannella niskaa sekä päätä. Käväisin varmuuden vuoksi lääkärissäkin, joka totesi että oireiden perusteella ei ole syytä alkaa tutkia tarkemmin esim. selkärangan tai niskan tilannetta. Eli kyseessä on lievä aivotärähdys, joka paranee ennalleen levon kautta.

Joten tässä on tullut tehtyä syyshommia pihalla, haravointi jeesasi kipeitä niskan ja hartioiden lihaksia. Pyörällä en ole ajanut metriäkään, keskiviikkoiltana sain tehtyä huollonkin kisareissun jälkeen (ei vaan edes kiinnostanut aiemmin). Peruin myös eilisen illan äijäspinning-tunninkin, ajattelin että nyt ei riskeerata mitään liian pikaisella höntyilyllä. Josko sitä kävisi tänään tai huomenna ekan kerran vähän kooveeällää ajamassa ja samalla tunnustelisi miten kuuppa reagoi rasitukseen.

Tilasin eilen uuden kypäränkin, ajattelin että Bellin Alchera teki Kajaanissa tehtävänsä.

Vaikka kypärään ei tullutkaan mitään isompaa vauriota niin ei ole enää mitään takuuta siitä, että toimiiko se kuten pitää toista kertaa. Ei kannata riskeerata terveyttään moisen asian takia; kypärä kannattaa aina vaihtaa jos kolisee! Näin kolarikypärien rakenteita jo -92 ollessani Suomen Urheiluaitassa töissä. Liike toi tuolloin ainoana maahantuojana Belliä Suomeen ja silloin pääsi tutustumaan tarkemmin kypärien valmistamiseen ja rakenteisiin. Sieltä se Bell-uskollisuus juontaa juurensa, enkä nytkään "voinut" ostaa mitään muuta merkkiä, vaikkakin tarjontaa olisi nykypäivänä mistä valita.

 Päädyin Bellin Volt:iin, joka on malliston kärkimalli:

Hieno väritys, ei välttämättä markkinoiden kevein kypärä, mutta taatusti riittävän kevyt (n.350g), monipuoliset säädöt ja riittävästi tuuletusta. Eiköhän tuolla pärjätä taas!






Syksy etenee kovaa vauhtia ja on lokakuun ensimmäinen päivä. Talvi ei ole enää kaukana...viimevuonna Kuusamoon satoi pysyvä lumi lokakuun toisella viikolla. Saas nähdä miten tänä vuonna käy. Päätin olla ajoissa liikkeellä ja tilasin kalastajaan nastarenkaat, ettei tartte sitten ihmetellä kun niiden tarve on suurin. Syksy on ollut aika hektistä aikaa monella tapaa, nyt oikein odottaa pitkiä ja rauhallisia viikonloppulenkkejä. Hiihtäminenkin varmasti maistuu taas hyvältä, ensilumen ladut Hotellin rannassa sekä Rukalla vetävät varmasti suksikansaa sivakoimaan. Sitä ennen täytyy parannella ukko kuntoon.

Meikäläisen offseason on julistettu virallisesti avatuksi!