torstai 4. marraskuuta 2010

Kuka sammutti valot?

Kaamos alkaa painamaan päälle pikkuhiljaa, varsinkin kun talvi antaa odottaa vielä tulemistaan. Lunta on toki ollut maassa jo moneenkin otteeseen, mutta suojasäät ovat ne samaa rataa sulattaneet. Päivä vain lyhenee lyhenemistään, joten käsillä ovat vuoden pimeimmät ajat.

Mutta ei se tarkoita sitä, että tässä vaivuttaisiin johonkin synkistelyyn tai masennukseen. Päinvastoin, nyt on hyvä aika treenailla esim. sisäpyöräilyn merkeissä spinninkisalilla tai kotona rullalla. Spinninkiä on tullutkin ajettua kuukauden päivät ja hyvältä on maistunut. Ohjelmassa on ollut paljon voimapolkemista, mikä on erinomainen juttu tässä vaiheessa vuotta. Kokeilin myös ajaa rullaa viikko sitten ja hienostihan se sujui - oikeastaan paremmin kuin viimetalvena? Mistäköhän sekin johtuu...ajelin tunnin satsin huomaten kuitenkin, että syksyn noin 800km maastopyöräajelut ovat vieneet pyörityksen jonnekin pusikon siimekseen...olipahan surkeata pyöritystä! Mutta eipä sitä oikeastaan muuta odottanutkaan em. syystä johtuen. Pitihän se kokeilla luonnistuisiko se paidan päältä otto ja takaisin laitto nyt kun tuntui homma luonnistuvan muutoinkin paremmin...onnistuihan se! Eli nyt kait virallisesti voi sanoa osaavansa ajaa rullilla? :)

Maastopuolelta sen verran, että koko syksy on ollut mielekästä treenaamista sen myötä. Paljon on tullut ajettua ja toivon mukaan myös opittua. Hifin hallinta on ainakin parantunut huomattavasti ja onhan sen huomannut tuolla näreikössäkin ajaessa...ainoastaan erilaiset dropit tuntuvat vielä haastavilta, niitä pitäsi tietysti vain harjoitella erikseen. Tuntuu vain siltä, että 29eri on niin korkealla painopisteensä kanssa, että OTB uhkaa välittömästi - varsinkin kun ei ole hissitolppaa ja hanuri jarraa satulaan vielä kun pitäisi kurotella jo takapyörän päällä...

Yksi talvikelin lenkkikin tuli ajettua sellaisessa loskan / auraamattoman nuoskalumen peittämillä teillä. Ajelin Bontragerin XDX:llä vielä kun jäätä ei ollut kuitenkaan teiden pinnassa. Pyörä meni kyllä mukavan vakaasti ja vaikutti ainakin siltä, että ajokaveri oli vähän ihmeissään jäykkäperäisellä normaalikoon renkailla varustetulla pyörällään...kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa :)




















Tämä kuva on otettu Heikkilän-Kärpänkylän tieltä, jossa aura ei ollut vieraillut ja autot olivat polkeneet omia uriansa tien pintaan. Pirullisen hankalaa ajettavaa ja kyllä Hifikin luisteli välillä melkoisesti noissa ränneissä. Mutta todella paljon vakaammin se kulki kuin ajokaverin pyörä. Llumi tosiaan tuli ja meni ja sen jälkeen on ollut viimeisen viikon mittaan vaihtelevaa keliä; vettä, räntää, välillä pakkasta ja kuivempaa. Ajelinkin viime sunnuntaina tunnin, maanantaina 3h ja tiistaina 2h (maastoa yhteensä 3h ja tienlaitaa 3h), kun kelit antoivat myöden. Tiistain Heliharju-Oivankilenkki tarjosi tällaisia tunnelmia:

Heliharjun reitillä kulkevan Matkajoen ylitys.
Silta on ainakin riittävän leveä...


Kuusamon raviradan (kyllä, täälläkin on ravirata...) takaa otettu kuva auringon laskusta.


Metsätie kohti Puolavaaraa, joka sijaitsee Noukavaaran kupeessa.




















Junganharjun upeaa soratietä, Oivankijärvi vasemmalla ja Junganjärvi oikealla. Mahtava paikka!














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti