perjantai 8. lokakuuta 2010

Ajettavaa kenttäradan varrelta

Kuusamosta 9km etelään VT5:sta tulee vastaan vasemmalla puolella tietä Sänkikankaan koulu ja sen kohdalta oikealle kääntyy kenttäradan tie. Tämä soratie vie aina Taivalkoskelle asti, päättyy muistaakseni Jokijärven tielle.

Wikipediasta löydät olennaisimmat tiedot Kenttäradan tiestä.

Junaharrastajien sivuilta löytyy lisää tietoa ja kuvia ko. tiestä.

Kävin ajamassa kenttäradalla pari päivää sitten. Tietä reunustava maasto on tyypiltään sellaista, että kuivempaa metsäharjua seuraa märempi suopätkä. Eli sielä missä maanpinta on kohonnut, kasvaa nykyään mäntymetsää kumpuilevien kangasharjujen päällä. Näiltä osuuksilta löytyy ajettavaa, tosin lyhyissä pätkissä mutta kumminkin. Porojen polkuja, joita sitten metsästäjät ja marjastajat ovat osaltaan kovertaneet maastoon. Metsäautoteitä risteilee jonkin verran, joten niitäkin pitkin pääsee muutamille mukaville vaaroille katsomaan maisemia.




















Polut erkanevat tien molemmille puolille pistoina ja varsinaista ympyrälenkkiä ei tahdo löytyä. Mutta tien puolelta toiselle sahaamalla saa aikaiseksi oikeinkin hyvän setin ajettavaa. Arviolta 2-3km tien alkupäästä lähtien vasemmalle erkanee metsäautotie, jonka päästä lähtee polku. Sitä riittää n.toista kilometriä (ehkä enemmänkin), ilmeisesti maaperätutkijat tms. ovat käyneet kartoittamassa maaperää ja tehneet samalla merkattua reittiä. Sieläpä ajelin suu virneessä kuin pikkupoika lelukaupassa! Hieno tunne "löytää" itselle uusi pätkä. Täytyy mennä uudestaan päivemmällä, niin saa samoilla oikein kunnolla ja rauhassa katsoen kuinka pitkälle ajokelpoista pätkää riittäisikään. Vähän etempänä erkanee vasemmalle tie, josta pääsee Kaihlavaaran päälle (reilu 300m), sieltä on mukavat näköalat ja ylös pääsee kätevästi metsäautotietä pitkin. Vajaat 20km tuli mittariin, joten ihan mukava arkilenkki.

Seuraavana päivänä ajelin uudestaan Kenttäradalle ja tässä kuvasatoa. Tämä kuva on Maanselän metsästysseuran kodan ympäristöstä, hienoa kivikkoa jonka vieritse menee polkuja.


Tämä tie vie Salmivitikkoon, pituudeltaan vajaat 4km. Tie erkanee noin 3km Kenttäradan tien alkupäästä oikealle ja nousee oikeastaan koko matkansa tasaisesti ylöspäin.




Hifi Salmivitikossa, metsäkoneen jättämän jäljen varrella. Todellista erämaata...


Lienekkö salaman vai satunnaisen eränkävijän tekosia?



Vajaa kilometri Salmivitikkoon menevän hiekkatien jälkeen kääntyy jälleen oikealle metsäautotie, jyrkästi nousten heti alussa muutaman kymmentä metriä. Tie johtaa Salmivitikkoahoon, jossa risteilee useampia metsäteitä, jotka loppuosiltaan hiipuvat ensin doubleträkeiksi, sitten singleträkeiksi ja lopulta häviävät maisemaan.

Seuraavana päivänä suuntasin tutkimaan tarkemmin Kaihlavaaran takaisia mestäautoteitä, sekä Salmivaaraa. Keli oli harmaa, sateinen ja maisemat karua korpea.

Vanhempaa hakkuuta, suunta länteen.




















Pystyyn kuollut metsä? Aika karua jälkeä...
Tämä ura nousee Kaihlavaaran laelle, hyvällä säällä sieltä näkee Rukalle, Kuusamon kaupungin alueelle sekä Etelä-Kuusamon suuntaan.


Komeita kivenmurikoita.


Polku vie vaaralta alas Kuusamon keskustan suuntaan, kohti suota.


Todella vanha doubleträkki alas vaaralta.


Kaihlavaarasta etelään johtavan metsäautotien varresta löytyi permanentattu mänty..






















Kuva on Salmivaarasta, joka tulee seuraavana vastaan jatkettaessa Kaihlavaarasta eteenpäin Kenttärataa. Metsäautotie tekee mukavan ympyrälenkin vaaran alueella ja tarjoaa hienoa ajoalustaa täysjoustolle!



Ura hiipuu täälläkin mitä lähemmäs huippua päästään.





















Kaikenkaikkiaan ajokelpoista seutua, Kenttäradan tietä pitkin pääsee vaaralta toiselle, joiden päällä risteilee vaihtelevasti metsäautoteitä ja polkuja. Mikäli kelit vielä sallivat ennen talven tuloa niin täytyy jatkaa tutkimuksia vielä eteenpäin Kenttärataa, kohti Haapovaaraa jossa karttojen mukaan pitäisi olla kaikista monipuolisimmat pätkät edessä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti