perjantai 14. toukokuuta 2010

Rajat on tehty rikottaviksi (paitsi valtakunnan raja!)

Sunnuntaina ylitin jonkinlaisen henkisen esteen ajamalla ensimmäistä kertaa 100km pyörällä ja taisipa se mennä aika reilusti vielä pidemmälle.

Lenkki suuntautui Posion maisemiin aurinkoisessa kelissä. Lohirannantie oli tosi mukava tie ajaa, rauhallinen maalaismaisemia halkova pikitie. Kitkan rannat toivat oman mausteensa reitille. Livojärvi oli vielä jääpeitteen vangitsema, mutta komea se silti oli. Sinne täytyy ajella kesällä uudestaan! Posion keskusta uinui pyhäpäiväänsä välittämättä liiemmälti parista pyöräilijästä, jotka poikkesivat kahville. Moursalmi oli paikoillaan ja sitä seuraava 11% lyhyt mutta kipakka nousu ennen Hyväniemeä! Reissun toinen tavoite, eli selvitä hyvä voimaisena kotiin täyttyi myös vaikka viimeisen kympin joutuikin pinnistelemään. Matkaa tehtiin kaikkiaan n.7,5h josta ajoaikaa reilu 6h. Matkaa tuli 141km joten nyt ei tarvitse miettiä enää sen enempää, senkuin ajaa vain.












Ihmisen mieli on kummallinen olento. Se kehittelee jos jonkinlaisia ennakkoluuloja ja käsityksiä kahliten turhaan tekemistä. Ihminen pelkää liikaa itseään voidakseen toteuttaa haaveitaan. Tai ainakin joskus on näin. Siksi joka kerta kun huomaa voittaneensa pelkojaan tulee loistava fiilis.

Ihminen kykenee uskomattomiin suorituksiin silloin kun voimavaroja tarvitaan tosipaikan tullen!
















p.s. Toinen satanen paukahti rikki eilen, Suoperän raja-asema oli moitteettomassa iskussa kun ajeltiin seuran yhteislenkkillä sinne ja takaisin. Tuli tehtyä vetohommiakin, näköjään sitä on ihan kohtuullisessa kunnossa...4h20min koko reissu, josta ajoaikaa 3h50min, matkan ollessa 111km...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti